Murtolahden Pro Patria

 Isänmaan puolesta kaatuneet:

Hannes Savolainen 23.2.1914—12.12.1939

Eino Pekkarinen 3.1.1907—22.1.1940

Kalle Pitkänen 30.10.1912—29.1.1940

Viljo Parviainen 31.5.1913—5.2.1940

Erkko Lappalainen 5.8.1906—15.2.1940

Taavi Heikkinen 27.12.1914—24.2.1940

Kalervo Saali 11.3.1917—27.2.1940

Veikko Savolainen 7.4.1916—8.3.1940

Vihtori Väätäinen 11.1.1894—11.3.1940

Väinö Hämäläinen 21.3.1905—17.7.1941

Juhani Toivanen 11.2.1914—31.8.1941

Hannes Hämäläinen 30.6.1920—10.9.1941

Erkki Hämäläinen 6.10.1920—9.11.1941

Veli Pekkarinen 6.3.1917—29.12.1941

Martti Manner 30.8.1918—9.10.1942

Kalle Puustinen 17.2.1919–5.7.1944

Viljo Ukkonen 4.8.1918—27.6.1944

Viljo Leivo 14.3.1913—1.7.1944

 

Keitä he olivat:

Hannes Savolainen; naimaton, työmies, sotamies, kuolinpaikka: Kotajärvi

Eino Pekkarinen; naimisissa, maanviljelijä, korpraali, kuolinpaikka: Mursula

Kalle Pitkänen; naimaton, työmies, sotamies, kuolinpaikka: haavoittunut 18.KS

Viljo Parviainen; naimaton, maanviljelijä / Hanhiranta, alikersantti, kuolinpaikka: haavoittunut 18.KS

Erkko Lappalainen; naimisissa, maanviljelijä / Murronpohja, korpraali, kuolinpaikka: Maksimansaari / Impilahti, kaatui, ruumis jäänyt kentälle tai tuhoutunut, siunattu kentälle jääneenä

Taavi Heikkinen; naimaton, työmies, sotamies, kuolinpaikka: Yläsommee

Kalervo Saali; naimaton, metsätyömies, sotamies, kuolinpaikka: Näykkijärvi

Veikko Savolainen; naimaton, työmies, sotamies, kuolinpaikka: Tammisuo

Vihtori Väätäinen; naimisissa, työmies, sotamies, kadonnut, julistettu kuolleeksi

Väinö Hämäläinen; naimisissa, maanviljelijä / Kustila, sotamies, kuolinpaikka: Pirttipohja

Juhani Toivanen; naimaton, sekatyömies, sotamies, kuolinpaikka: Sommee

Hannes Hämäläinen; naimaton, maanviljelijä, alikersantti, kuolinpaikka: Kirvu

Erkki Hämäläinen; naimaton, maanviljelijä / Hiekkaharju, sotamies, kuolinpaikka: Gongenitsajärvi

Veli Pekkarinen; naimaton, maanviljelijä / Ylätalo, korpraali, kuolinpaikka; haavoittunut 66.SotaS

Martti Manner; naimaton, kirvesmies, alikersantti, kuolinpaikka: Särkijärvi

Kalle Puustinen; naimaton, seminaarilainen / Temo, luutnantti, kuolinpaikka: Äyräpää

Viljo Ukkonen; naimaton, maanviljelijä, sotamies, kuolinpaikka: Nirkka

Viljo Leivo; naimisissa, maanviljelijä, alikersantti, kuolinpaikka: Tervajoki

Lähde: Keitä he olivat. Muistokirja nilsiäläisistä sotien 1939 – 1945 sankarivainajista. 2008.

Koonnut: Helena Liukkunen

Savon Sanomien digitoitu arkisto

Selailua 10 vuotiaan Savon Sanomien sivuilla.

Nuorisoseura toimi Murtolahdessa 1.9. 1916 Savon Sanomiin jätetyssä ilmoituksessa.
Toivola oli kai Nuorisoseurantalo joka sittemmin purettiin 70 luvulla.

29.9.1916 julkaistu ilmoitus.
Myös Saramäellä järjestettiin iltamat samana vuonna.
Pieksänkoskelta tultiin laivalla.

Vuoden 1917 ilmoitus nuorisoseuran kesäjuhlista.
Kansalaissodasta ei ollut tietoakaan.
Toki Murtolahtikin oli kahtia jakautunut, työväki järjesti tuolloin
omia iltamia ja tapahtumia.

Alla hintatietoa 1916 luvulta.

Savon Sanomien tilaushinta vertailuna torihintoihin.
Oliko kyseessä markat vai vielä ruplat? Markka oli kuitenkin jo olemassa.

Vuoden 1918 maaliskuussa, sisällissodan riehuessa Suomessa
haetiin Pieksänkoskelle Osuuskaupan hoitajaa.
Rupla maksu välineenä on viimeistään nyt hylätty ja Suomen itsenäisyys
tunnustettu kansainvälisesti. T.P

Osuuskauppa/Sirkansali

 

Osuuskauppa tuli Murtolahteen 1900 luvun alussa ? Hoffrenin sukukirjan mukaan 29.5.1904 Osuuskaupan hoitajaksi tuli Aaro Henrik Hoffren (myöhemmin Alve, vaihtoi nimensä). Hän hoiti osuuskauppaa vuoden verran, osuuskauppa lienee silloin toiminut Leskelän talossa. Minkälainen osuuskunta malli silloin oli?
Muista sen aikaisista liikkeen hoitajista ei kirjoittajalla ole tietoa.
Kuvassa oleva kiinteistö rakennettiin 50 luvulla.  Osuuskauppa lienee fuusioitunut Muuruveden Osuuskauppaan jonka toimesta kiinteistö Murtolahteen rakennettiin.

Nykyisin rakennus on ”voimissaan” saatuaan kesällä pintaansa uuden maalipinnan ja  palvelee kyläläisiä kuntosalina ja vuokra huoneistona. TP.

Kiusankanava

 

Kuvassa ns. Kiusankanava joka yhdistää Vyyhtijärven ja Suurpieksäjärven.
Nimi juontanee siitä, että toiset halusivat sen rakentamista ja toiset vastustivat.
Huomaa Pieksäjärven veden korkeus. Jos joku tietää kaivuutarinan ja vuoden voisi kommentoida asiaa. Kuva Pieksälle päin.

Kiusankanava nyt, tosin veden korkeudet ovat poikkeuksellisen alhaalla, mutta maisema on muuttunut. TP.