Aihearkisto: Historiaa

Vanhat vehkeet Hanhirannassa

Julkaistu , kirjoittanut

Tapahtui 17.7.2020

Murtolahden Hanhirannassa oli vanhojen vehkeiden karnevaali jo toisen kerran.

Hanhirannassa Hannu ja Anna Parviaisen kotona palattiin aikaan entiseen jo toisen kerran.

Hannu avaa muistojen polun

Hannu avaa maamiehen kirkon ja  muistojen polun. Polulla voi palata jo menneeseen maaseudun aikaan ja tehdä sopivan kävelylenkin viihtyisässä ympäristössä.  Alla näkymä muistojen polulta.

Hannu Pareviaisen taideteos Ainille ukilta.

Muistojen polun varrelta löytyy Hannun teos joka on saanut nimekseen Ainille Ukilta.

Tässä kuvassa Hannun teos Taavetti&Pojat

Taavetti&Pojat teos edestäpäin. Alla sivukuva.Taavetti&Pojat sivulta, Hannu kertoo ses syntyvaiheista.

Kartta jossa Suomella vielä vasen käsivarsi.

Tapahtumaan oli saapunut yli 200 henkilön joukko. Kuvassa tutkitaan karttaa jossa Suomineidolla on vielä oikea käsivarsi olemassa. Kuva: Jussi Parviainen.

Matti Launonen käyttää vanhaa maamootoria

Maamoottoritkin olivat tulleet paikalle. Kuvassa Matti Launonen näyttää, että käy se.

Kuvassa Dodge avoauto 60 luvulta.

Tämän mallin muotoilu on ajaton.

Pappa tunturit tulivat tapahtumaan joukolla.

Mopo porukkakin oli paikalla. Viimeisen päälle kunnossa olevia Pappa tuntureita pääasiassa

Murtolahden Pro Patria

Julkaistu , kirjoittanut

 Isänmaan puolesta kaatuneet:

Hannes Savolainen 23.2.1914—12.12.1939

Eino Pekkarinen 3.1.1907—22.1.1940

Kalle Pitkänen 30.10.1912—29.1.1940

Viljo Parviainen 31.5.1913—5.2.1940

Erkko Lappalainen 5.8.1906—15.2.1940

Taavi Heikkinen 27.12.1914—24.2.1940

Kalervo Saali 11.3.1917—27.2.1940

Veikko Savolainen 7.4.1916—8.3.1940

Vihtori Väätäinen 11.1.1894—11.3.1940

Väinö Hämäläinen 21.3.1905—17.7.1941

Juhani Toivanen 11.2.1914—31.8.1941

Hannes Hämäläinen 30.6.1920—10.9.1941

Erkki Hämäläinen 6.10.1920—9.11.1941

Veli Pekkarinen 6.3.1917—29.12.1941

Martti Manner 30.8.1918—9.10.1942

Kalle Puustinen 17.2.1919–5.7.1944

Viljo Ukkonen 4.8.1918—27.6.1944

Viljo Leivo 14.3.1913—1.7.1944

 

Keitä he olivat:

Hannes Savolainen; naimaton, työmies, sotamies, kuolinpaikka: Kotajärvi

Eino Pekkarinen; naimisissa, maanviljelijä, korpraali, kuolinpaikka: Mursula

Kalle Pitkänen; naimaton, työmies, sotamies, kuolinpaikka: haavoittunut 18.KS

Viljo Parviainen; naimaton, maanviljelijä / Hanhiranta, alikersantti, kuolinpaikka: haavoittunut 18.KS

Erkko Lappalainen; naimisissa, maanviljelijä / Murronpohja, korpraali, kuolinpaikka: Maksimansaari / Impilahti, kaatui, ruumis jäänyt kentälle tai tuhoutunut, siunattu kentälle jääneenä

Taavi Heikkinen; naimaton, työmies, sotamies, kuolinpaikka: Yläsommee

Kalervo Saali; naimaton, metsätyömies, sotamies, kuolinpaikka: Näykkijärvi

Veikko Savolainen; naimaton, työmies, sotamies, kuolinpaikka: Tammisuo

Vihtori Väätäinen; naimisissa, työmies, sotamies, kadonnut, julistettu kuolleeksi

Väinö Hämäläinen; naimisissa, maanviljelijä / Kustila, sotamies, kuolinpaikka: Pirttipohja

Juhani Toivanen; naimaton, sekatyömies, sotamies, kuolinpaikka: Sommee

Hannes Hämäläinen; naimaton, maanviljelijä, alikersantti, kuolinpaikka: Kirvu

Erkki Hämäläinen; naimaton, maanviljelijä / Hiekkaharju, sotamies, kuolinpaikka: Gongenitsajärvi

Veli Pekkarinen; naimaton, maanviljelijä / Ylätalo, korpraali, kuolinpaikka; haavoittunut 66.SotaS

Martti Manner; naimaton, kirvesmies, alikersantti, kuolinpaikka: Särkijärvi

Kalle Puustinen; naimaton, seminaarilainen / Temo, luutnantti, kuolinpaikka: Äyräpää

Viljo Ukkonen; naimaton, maanviljelijä, sotamies, kuolinpaikka: Nirkka

Viljo Leivo; naimisissa, maanviljelijä, alikersantti, kuolinpaikka: Tervajoki

Lähde: Keitä he olivat. Muistokirja nilsiäläisistä sotien 1939 – 1945 sankarivainajista. 2008.

Koonnut: Helena Liukkunen.

Kuvassa Veli Pekkarinen ja hänen kaverinsa, tyttöystäviensä kanssa.

Oikealla Veli Pekkarinen ja hänen sotakaverinsa (nimi ei tiedossa), sekä heidän tyttöystävänsä. Kerrotaan, että Veli kantoi haavoittuneen kaverinsa turvaan, myöhemmin Velin haavoituttua tämä samainen kaveri kantoi Velin pois vihollisalueelta ja hän pääsi sotasairaalaan jossa kuitenkin menehtyi myöhemmin. Kuva: EP arkisto. Teksti: TP.

Savon lehtien digitoitu arkisto

Julkaistu , kirjoittanut

Selailua 10 vuotiaan Savon Sanomien sivuilla.

Nuorisoseura toimi Murtolahdessa 1.9. 1916 Savon Sanomiin jätetyssä ilmoituksessa.
Oliko iltamat norisoseurantalolla? Talolla joka. purettiin 70 luvulla.

29.9.1916 julkaistu ilmoitus.
Myös Saramäellä järjestettiin iltamat samana vuonna.
Pieksänkoskelta tultiin laivalla.

Vuoden 1917 ilmoitus nuorisoseuran kesäjuhlista.
Kansalaissodasta ei ollut tietoakaan.
Toki Murtolahtikin oli kahtia jakautunut, työväki järjesti tuolloin
omia iltamia ja tapahtumia.

Alla hintatietoa 1916 luvulta.

Savon Sanomien tilaushinta vertailuna torihintoihin.
Oliko kyseessä markat vai vielä ruplat? Markka oli kuitenkin jo olemassa.

Vuoden 1918 maaliskuussa, sisällissodan riehuessa Suomessa
haetiin Pieksänkoskelle Osuuskaupan hoitajaa.
Rupla maksu välineenä on viimeistään nyt hylätty ja Suomen itsenäisyys
tunnustettu kansainvälisesti.

Vielä uutinen Kansalliskirjaston arkistosta vuodelta 1928:

Sanomalehdet

Murtolahden n.s :n kilpa-a j o t olivat viime sunnuntaina Murtolahdessa Tihvonjärven jäällä.
Kilpailtiin 5 sarjassa seuraavasti:Kiivassarja: tamma Täpän-Hilkka, 3,38,9, omist. E. Väänänen Siilinjärvi, Sirkka, 3,47, omist, J. Väänänen Siilinjärvi.Mutasarja: Leiju 3,58,7, omist. V. Savolainen Muuruvesi; Liisu 4,01, omist. Pekka Pekkarinen Muuruvesi; Ossi, 4,05,3; omist. J. Lintunen Riistavesi.Kantakirjasarja: Täpän – Hilkka 3,48,4; Heppu 3,56,3, omist. N. Kekäläinen Muuravesi; t. Kiihko 4,47,6, omist. J. Lintunen Riistavesi.

Varsasarja: ori Roope 2,09,5, cm. J. Kekäläinen Siilinjärvi, ori Pekka 2,10, omist. T. Koponen Siilinjärvi; t. Ruusa 2,23,5, om. M. Parviainen Muuruvesi.

Tasoitusajo: Heppu 3,59; Sirkka, tasoitus 62 m., 4 min.; Ossi, 2000 m., 4,03; Rillin, 168 m., 4,03,2, omist. N. Väänänen Karttula.

Osuuskauppa/Sirkansali

Julkaistu , kirjoittanut

 

Osuuskauppa tuli Murtolahteen 1900 luvun alussa ? Hoffrenin sukukirjan mukaan 29.5.1904 (onkohan vuosiluvussa virhe?) Osuuskaupan hoitajaksi tuli Aaro Henrik Hoffren (myöhemmin Alve, vaihtoi nimensä). Hän hoiti osuuskauppaa vuoden verran, osuuskauppa oli silloin Peksänkoskella. Mikähän kauppa tämä oli?
Pieksänkoskelle tuli Muuruveden Osuuskaupan sivuliike vuonna 1.7.1919.
22 luvulla Muuruveden osuuskauppa joutui taloudellista syistä luopumaan muista liikeistään, vain Muuruveden laivarantaan jäi yksi kiinteistö. Murtolahteen tuli osuuskauppa uudestaan 1952 aloittaen Leskelän talossa. yläkuvassa näkyy takana.
Uusi osuuskauppa rakennus rakennettiin tien varteen 1956. Puut rakennukseen sahasi Veikko Manner ja rakentajana toimi Heikki Pitkänen. (Emäpitäjästä tehtaan varjoon, Muuruveden historiaa).

Nykyisin rakennus on ”voimissaan” saatuaan kesällä 2018 pintaansa uuden maalipinnan ja palvelee nyt kyläläisiä kuntosalina ja vuokra huoneistona. TP.

Kiusankanava

Julkaistu , kirjoittanut

 

Kuvassa ns. Kiusankanava joka yhdistää Vyyhtijärven ja Suurpieksäjärven.
Nimi juontanee siitä, että toiset halusivat sen rakentamista ja toiset vastustivat.
Huomaa Pieksäjärven veden korkeus. Jos joku tietää kaivuutarinan ja vuoden voisi kommentoida asiaa. Kuva Pieksälle päin.

Kiusankanava nyt, tosin veden korkeudet ovat poikkeuksellisen alhaalla, mutta maisema on muuttunut. TP.