Hiekkaniemi
Kirjoittajan arkistot:Ylläpitäjä
Vanhat vehkeet Hanhirannassa
Tapahtui 17.7.2020
Hanhirannassa Hannu ja Anna Parviaisen kotona palattiin aikaan entiseen jo toisen kerran.
Hannu avaa maamiehen kirkon ja muistojen polun. Polulla voi palata jo menneeseen maaseudun aikaan ja tehdä sopivan kävelylenkin viihtyisässä ympäristössä. Alla näkymä muistojen polulta.
Muistojen polun varrelta löytyy Hannun teos joka on saanut nimekseen Ainille Ukilta.
Taavetti&Pojat teos edestäpäin. Alla sivukuva.
Tapahtumaan oli saapunut yli 200 henkilön joukko. Kuvassa tutkitaan karttaa jossa Suomineidolla on vielä oikea käsivarsi olemassa. Kuva: Jussi Parviainen.
Maamoottoritkin olivat tulleet paikalle. Kuvassa Matti Launonen näyttää, että käy se.
Tämän mallin muotoilu on ajaton.
Mopo porukkakin oli paikalla. Viimeisen päälle kunnossa olevia Pappa tuntureita pääasiassa
Murtolahden Pro Patria
Isänmaan puolesta kaatuneet:
Hannes Savolainen 23.2.1914—12.12.1939
Eino Pekkarinen 3.1.1907—22.1.1940
Kalle Pitkänen 30.10.1912—29.1.1940
Viljo Parviainen 31.5.1913—5.2.1940
Erkko Lappalainen 5.8.1906—15.2.1940
Taavi Heikkinen 27.12.1914—24.2.1940
Kalervo Saali 11.3.1917—27.2.1940
Veikko Savolainen 7.4.1916—8.3.1940
Vihtori Väätäinen 11.1.1894—11.3.1940
Väinö Hämäläinen 21.3.1905—17.7.1941
Juhani Toivanen 11.2.1914—31.8.1941
Hannes Hämäläinen 30.6.1920—10.9.1941
Erkki Hämäläinen 6.10.1920—9.11.1941
Veli Pekkarinen 6.3.1917—29.12.1941
Martti Manner 30.8.1918—9.10.1942
Kalle Puustinen 17.2.1919–5.7.1944
Viljo Ukkonen 4.8.1918—27.6.1944
Viljo Leivo 14.3.1913—1.7.1944
Keitä he olivat:
Hannes Savolainen; naimaton, työmies, sotamies, kuolinpaikka: Kotajärvi
Eino Pekkarinen; naimisissa, maanviljelijä, korpraali, kuolinpaikka: Mursula
Kalle Pitkänen; naimaton, työmies, sotamies, kuolinpaikka: haavoittunut 18.KS
Viljo Parviainen; naimaton, maanviljelijä / Hanhiranta, alikersantti, kuolinpaikka: haavoittunut 18.KS
Erkko Lappalainen; naimisissa, maanviljelijä / Murronpohja, korpraali, kuolinpaikka: Maksimansaari / Impilahti, kaatui, ruumis jäänyt kentälle tai tuhoutunut, siunattu kentälle jääneenä
Taavi Heikkinen; naimaton, työmies, sotamies, kuolinpaikka: Yläsommee
Kalervo Saali; naimaton, metsätyömies, sotamies, kuolinpaikka: Näykkijärvi
Veikko Savolainen; naimaton, työmies, sotamies, kuolinpaikka: Tammisuo
Vihtori Väätäinen; naimisissa, työmies, sotamies, kadonnut, julistettu kuolleeksi
Väinö Hämäläinen; naimisissa, maanviljelijä / Kustila, sotamies, kuolinpaikka: Pirttipohja
Juhani Toivanen; naimaton, sekatyömies, sotamies, kuolinpaikka: Sommee
Hannes Hämäläinen; naimaton, maanviljelijä, alikersantti, kuolinpaikka: Kirvu
Erkki Hämäläinen; naimaton, maanviljelijä / Hiekkaharju, sotamies, kuolinpaikka: Gongenitsajärvi
Veli Pekkarinen; naimaton, maanviljelijä / Ylätalo, korpraali, kuolinpaikka; haavoittunut 66.SotaS
Martti Manner; naimaton, kirvesmies, alikersantti, kuolinpaikka: Särkijärvi
Kalle Puustinen; naimaton, seminaarilainen / Temo, luutnantti, kuolinpaikka: Äyräpää
Viljo Ukkonen; naimaton, maanviljelijä, sotamies, kuolinpaikka: Nirkka
Viljo Leivo; naimisissa, maanviljelijä, alikersantti, kuolinpaikka: Tervajoki
Lähde: Keitä he olivat. Muistokirja nilsiäläisistä sotien 1939 – 1945 sankarivainajista. 2008.
Koonnut: Helena Liukkunen.
Oikealla Veli Pekkarinen ja hänen sotakaverinsa (nimi ei tiedossa), sekä heidän tyttöystävänsä. Kerrotaan, että Veli kantoi haavoittuneen kaverinsa turvaan, myöhemmin Velin haavoituttua tämä samainen kaveri kantoi Velin pois vihollisalueelta ja hän pääsi sotasairaalaan jossa kuitenkin menehtyi myöhemmin. Kuva: EP arkisto. Teksti: TP.
Hiekkaniemen retkisatama
Levädyspaikka Juuruksen kulkijoille
Karjalankoski laiva. Kuva Sari Matilainen
Hiekkaniemeen rakennettiin Elykeskuksen, Kuopion kaupungin, sekä Murtolahtelaisten ahkerien talkoolaisten avulla laivalaituri ja retkisatama. Laiturista avautuu reitti Jännevirran sillan kautta Saimaalle ja sitä kautta Suomenlahdelle ja maailmalle.
Veneenlaskupaikka on laiturin vieressä. Toinen virallinen veneenlaskupaikka Murtolahdessa on Pieksänkoskella, jossa on myös yöpymismahdollisuus Kyläyhdistyksen mökissä.
Hiekkaniemen laiturilta noustessa muutaman askeleen päässä on haapa hirrestä tehty tulentekopaikka, 3 seinäinen kota, suojainen mökki missä on veneilijän tai hiihtäjän on hyvä levähtää. Tilaa löytyy isommallekin ryhmälle. VC ja puuvarasto on tietenkin paikalla.
Hiekkaniemen retkisataman avajaiset v. 2016. Kuva. Sari Matilainen.
Paikalla on järjestetty lauluiltoja ja seurakunnan tilaisuuksia.
Retkikohteena oivallinen paikka myös autoileville ihmisille.
Savon lehtien digitoitu arkisto
Selailua 10 vuotiaan Savon Sanomien sivuilla.
Nuorisoseura toimi Murtolahdessa 1.9. 1916 Savon Sanomiin jätetyssä ilmoituksessa.
Oliko iltamat norisoseurantalolla? Talolla joka. purettiin 70 luvulla.
29.9.1916 julkaistu ilmoitus.
Myös Saramäellä järjestettiin iltamat samana vuonna.
Pieksänkoskelta tultiin laivalla.
Vuoden 1917 ilmoitus nuorisoseuran kesäjuhlista.
Kansalaissodasta ei ollut tietoakaan.
Toki Murtolahtikin oli kahtia jakautunut, työväki järjesti tuolloin
omia iltamia ja tapahtumia.
Alla hintatietoa 1916 luvulta.
Savon Sanomien tilaushinta vertailuna torihintoihin.
Oliko kyseessä markat vai vielä ruplat? Markka oli kuitenkin jo olemassa.
Vuoden 1918 maaliskuussa, sisällissodan riehuessa Suomessa
haetiin Pieksänkoskelle Osuuskaupan hoitajaa.
Rupla maksu välineenä on viimeistään nyt hylätty ja Suomen itsenäisyys
tunnustettu kansainvälisesti.
Vielä uutinen Kansalliskirjaston arkistosta vuodelta 1928:
- Pohjois-Savo
- 10.01.1928 no 3
Murtolahden n.s :n kilpa-a j o t olivat viime sunnuntaina Murtolahdessa Tihvonjärven jäällä.
Kilpailtiin 5 sarjassa seuraavasti:Kiivassarja: tamma Täpän-Hilkka, 3,38,9, omist. E. Väänänen Siilinjärvi, Sirkka, 3,47, omist, J. Väänänen Siilinjärvi.Mutasarja: Leiju 3,58,7, omist. V. Savolainen Muuruvesi; Liisu 4,01, omist. Pekka Pekkarinen Muuruvesi; Ossi, 4,05,3; omist. J. Lintunen Riistavesi.Kantakirjasarja: Täpän – Hilkka 3,48,4; Heppu 3,56,3, omist. N. Kekäläinen Muuravesi; t. Kiihko 4,47,6, omist. J. Lintunen Riistavesi.
Kilpailtiin 5 sarjassa seuraavasti:Kiivassarja: tamma Täpän-Hilkka, 3,38,9, omist. E. Väänänen Siilinjärvi, Sirkka, 3,47, omist, J. Väänänen Siilinjärvi.Mutasarja: Leiju 3,58,7, omist. V. Savolainen Muuruvesi; Liisu 4,01, omist. Pekka Pekkarinen Muuruvesi; Ossi, 4,05,3; omist. J. Lintunen Riistavesi.Kantakirjasarja: Täpän – Hilkka 3,48,4; Heppu 3,56,3, omist. N. Kekäläinen Muuravesi; t. Kiihko 4,47,6, omist. J. Lintunen Riistavesi.
Varsasarja: ori Roope 2,09,5, cm. J. Kekäläinen Siilinjärvi, ori Pekka 2,10, omist. T. Koponen Siilinjärvi; t. Ruusa 2,23,5, om. M. Parviainen Muuruvesi.
Tasoitusajo: Heppu 3,59; Sirkka, tasoitus 62 m., 4 min.; Ossi, 2000 m., 4,03; Rillin, 168 m., 4,03,2, omist. N. Väänänen Karttula.
Osuuskauppa/Sirkansali
Osuuskauppa tuli Murtolahteen 1900 luvun alussa ? Hoffrenin sukukirjan mukaan 29.5.1904 (onkohan vuosiluvussa virhe?) Osuuskaupan hoitajaksi tuli Aaro Henrik Hoffren (myöhemmin Alve, vaihtoi nimensä). Hän hoiti osuuskauppaa vuoden verran, osuuskauppa oli silloin Peksänkoskella. Mikähän kauppa tämä oli?
Pieksänkoskelle tuli Muuruveden Osuuskaupan sivuliike vuonna 1.7.1919.
22 luvulla Muuruveden osuuskauppa joutui taloudellista syistä luopumaan muista liikeistään, vain Muuruveden laivarantaan jäi yksi kiinteistö. Murtolahteen tuli osuuskauppa uudestaan 1952 aloittaen Leskelän talossa. yläkuvassa näkyy takana.
Uusi osuuskauppa rakennus rakennettiin tien varteen 1956. Puut rakennukseen sahasi Veikko Manner ja rakentajana toimi Heikki Pitkänen. (Emäpitäjästä tehtaan varjoon, Muuruveden historiaa).
Nykyisin rakennus on ”voimissaan” saatuaan kesällä 2018 pintaansa uuden maalipinnan ja palvelee nyt kyläläisiä kuntosalina ja vuokra huoneistona. TP.
Kiusankanava
Kuvassa ns. Kiusankanava joka yhdistää Vyyhtijärven ja Suurpieksäjärven.
Nimi juontanee siitä, että toiset halusivat sen rakentamista ja toiset vastustivat.
Huomaa Pieksäjärven veden korkeus. Jos joku tietää kaivuutarinan ja vuoden voisi kommentoida asiaa. Kuva Pieksälle päin.
Kiusankanava nyt, tosin veden korkeudet ovat poikkeuksellisen alhaalla, mutta maisema on muuttunut. TP.
