Hiekkaniemen retkisatama

Levädyspaikka Juuruksen kulkijoille
Karjalankoski laiva Hiekkaniemen satamassa laiturin "vihkijäisssä"

Karjalankoski laiva. Kuva Sari Matilainen

Hiekkaniemeen rakennettiin Elykeskuksen, Kuopion kaupungin, sekä Murtolahtelaisten ahkerien talkoolaisten avulla laivalaituri ja retkisatama. Laiturista avautuu reitti Jännevirran sillan kautta Saimaalle ja sitä kautta Suomenlahdelle ja maailmalle.
Veneenlaskupaikka on laiturin vieressä. Toinen virallinen veneenlaskupaikka Murtolahdessa on Pieksänkoskella, jossa on myös yöpymismahdollisuus Kyläyhdistyksen mökissä.

Hiekkaniemen laiturilta noustessa muutaman askeleen päässä on haapa hirrestä tehty tulentekopaikka, 3 seinäinen kota, suojainen mökki missä on veneilijän tai hiihtäjän on hyvä levähtää. Tilaa löytyy isommallekin ryhmälle. VC ja puuvarasto on tietenkin paikalla.

Retkisatama avataan Karjalankoski laiva toi Kuopiosta porukkaa.

Hiekkaniemen retkisataman avajaiset v. 2016. Kuva. Sari Matilainen.

Paikalla on järjestetty lauluiltoja ja seurakunnan tilaisuuksia.
Retkikohteena oivallinen paikka myös autoileville ihmisille.

Savon Sanomien digitoitu arkisto

Selailua 10 vuotiaan Savon Sanomien sivuilla.

Nuorisoseura toimi Murtolahdessa 1.9. 1916 Savon Sanomiin jätetyssä ilmoituksessa.
Toivola oli kai Nuorisoseurantalo joka sittemmin purettiin 70 luvulla.

29.9.1916 julkaistu ilmoitus.
Myös Saramäellä järjestettiin iltamat samana vuonna.
Pieksänkoskelta tultiin laivalla.

Vuoden 1917 ilmoitus nuorisoseuran kesäjuhlista.
Kansalaissodasta ei ollut tietoakaan.
Toki Murtolahtikin oli kahtia jakautunut, työväki järjesti tuolloin
omia iltamia ja tapahtumia.

Alla hintatietoa 1916 luvulta.

Savon Sanomien tilaushinta vertailuna torihintoihin.
Oliko kyseessä markat vai vielä ruplat? Markka oli kuitenkin jo olemassa.

Vuoden 1918 maaliskuussa, sisällissodan riehuessa Suomessa
haetiin Pieksänkoskelle Osuuskaupan hoitajaa.
Rupla maksu välineenä on viimeistään nyt hylätty ja Suomen itsenäisyys
tunnustettu kansainvälisesti. T.P

Osuuskauppa/Sirkansali

 

Osuuskauppa tuli Murtolahteen 1900 luvun alussa ? Hoffrenin sukukirjan mukaan 29.5.1904 Osuuskaupan hoitajaksi tuli Aaro Henrik Hoffren (myöhemmin Alve, vaihtoi nimensä). Hän hoiti osuuskauppaa vuoden verran, osuuskauppa lienee silloin toiminut Leskelän talossa. Minkälainen osuuskunta malli silloin oli?
Muista sen aikaisista liikkeen hoitajista ei kirjoittajalla ole tietoa.
Kuvassa oleva kiinteistö rakennettiin 50 luvulla.  Osuuskauppa lienee fuusioitunut Muuruveden Osuuskauppaan jonka toimesta kiinteistö Murtolahteen rakennettiin.

Nykyisin rakennus on ”voimissaan” saatuaan kesällä pintaansa uuden maalipinnan ja  palvelee kyläläisiä kuntosalina ja vuokra huoneistona. TP.

Kiusankanava

 

Kuvassa ns. Kiusankanava joka yhdistää Vyyhtijärven ja Suurpieksäjärven.
Nimi juontanee siitä, että toiset halusivat sen rakentamista ja toiset vastustivat.
Huomaa Pieksäjärven veden korkeus. Jos joku tietää kaivuutarinan ja vuoden voisi kommentoida asiaa. Kuva Pieksälle päin.

Kiusankanava nyt, tosin veden korkeudet ovat poikkeuksellisen alhaalla, mutta maisema on muuttunut. TP.