Katsaus Murtolahden kylän historiaan lyhyesti ja ylimalkaisesti.

Joskus tuhatviisisataa (ehkä) luvulla rantautui mies ja nousi maihin todeten ”ei tämä murto/murrokko ketään elätä” ja häipyi samantien. Kuitenkin johonkin muistiin jäi murto ja Juurusveden lahti. Lahdesta tuli siis Murtolahti. Tätä tarinaa olen kuullut Murtolahti nimen synnystä, liekö nykypolvien keksimää vain muistitietona säilynyttä jäänee itse kunkin päätettäväksi.

Asutus

Ensimmäiset tiedossa olevat asukaat olivat Sianjalkaisia, sitten tulivat Hämäläiset, Pentikäiset, Mönkköset. 1700 luvusta alkaen mies nimiä olivat Hämäläiset, Pekkariset, Iivanaiset, Lappalaiset, Parviaiset ja Väänäset.
Ainakin jos katsotaan maan omistusta. Torppia oli ainakin Lajun Hämäläisillä ja Pentikäisillä. Mitä vaimopuolien nimiä lie ollut, mutta vaimot otettiin tuossa vaiheessa yleensä läheltä tai naapuri kylistä. Yksi mainittava sukunimi oli Räsäset. Räsälän tyttäriä naitiin useampaan taloon ja sukuun.

Elinkeinot

Metsästys ja kalastus olivat alunpitäen pääelinkeinona, mutta kaskeamisen jäljet näkyvät Murtolahden luonnossa. Myöhemmin koneiden tullessa käyttöön ”kivikoita/murrokoita” raivattiin koneille sopivampaan pelto käyttöön. 1900 luvulla lypsylehmiä oli lähes joka talossa jos vähänkin oli peltoa. Oli myös paikkoja jossa oli yksi lehmä ja heinät ja appeet ostettiin naapurilta.

Kauppa ja liikenne

Pieksänkoski oli 1900 luvun puolivälliin saakka todellinen liikekeskus. Pieksänkoskella lienee ollut 4 kauppaa, mylly ja saha ja tietenkin myös laivalaituri jota matka etelävesille Kuopioon, sekä muualle hoitui. Murtolahden puolella kauppoja pidettiin kotitaloissa. Mm. Ida Pekkarinen (os, Pasanen) piti sisariensa sivuliikettä Murtolahdessa. Muuruveden osuuskauppa toimi ensimmäisenä Leskelän talossa myöhemmin omassa kiinteistössään joka on vieläkin olemassa ja tunnetaan nykyisin Sirkansalina.
Murtolahteen perustettiin myös oma pankki Murtolahden Osuuskassa jonka ensimmäisenä hoitajana oli Eemeli Pekkarinen ja se piti konttoria Vyyhtijärven talossa.
Tämän artikkelin kirjoittajan isällä oli Murtolahden osuuskassan talletuskirja n:o 1.
Myöhemmin Murtolahden pankki fuusioitui Muuruveden Osuuskassaan.
Murtolahdessa oli myös Kuopion osuusmeijerin perustaja jäseniä. .Maito vietiin Kuopioon laivalla ja talvella hevosella jäätä pitkin Maljalahden lähellä sijaitsevaan meijeriin. Miten lie rospuutto aikana?.Siihen aikaan lehmät olivat melkein ummessa ja ylimäärä maidosta oli helppo kirnuta voiksi joka oli helpompi säilyttää kuin pelkkä maito. Vasta.1900 luvun alkupuolella kuorma-autojen käyttö yleistyi tien tekokin autoille sopivaksi tuli ajankohtaiseksi.

Koulut ja yhdistykset

”Murtolahden koulu pääsi alkamaan jo 1890 Mattilan talossa. Kaikkiaan koulu ehti olla vuokralaisena kolmessa eri paikassa ennen kuin oma koulurakennus saatiin rakennettua. Aluksi oli kiistaa, kovaakin, minne koulu rakennetaan. Lopulta päädyttiin tonttiin, jolla koulu nyt on. Koulun tontti lohkaistiin Leskelän tilasta.
Tihvonjärven lapset olivat jääneet vaikean koulumatkan päähän ja koululaisia alkoi tulla yhä lisää. Tyytymättömyys olosuhteisiin kasvoi, ja niin kylällä alettiin vaatia Tihvolle omaa koulua. Pontta vaatimukselle antoi Murtolahden koulun alati kasvava oppilasmäärä. Tihvon koulun perustava kokous oli 1919 Tihvonharjun talossa. Tihvonjärvellä alkoi opetus aluksi 1920 Lappalan pihan päärakennuksessa. Kouluntoiminta vuokrahuoneistossa venähti yhdeksäksi vuodeksi.(Murtolahti 6.) Uusi upea koulu vihittiin käyttöönsä 1898.”
Laina Pertti Puustisen julkaisettomasta teoksesta: Murtolahden historiaa.

Murtolahden nuorisoseura lienee kylän vanhimpia yhdistyksiä. Myös työväenyhdistys perustettiin samoihin aikoihin. Molemmilla yhdistyksillä oli myös omat talot jotka nyt on purettu ja tontit myyty yksityisille. Myynnin syy lienee seurojen ”nukahtaminen” aktiivien toimijoiden puutteessa.
Maamiesseura ja Maatalous naiset olivat myös vanhimpien yhdistyksen joukossa.

Nykytila

Murtolahden valopuolia on luonto, suuret metsäalueet jossa asuvat hirvet, runsas pienriista kanta ja tällä hetkellä ainakin 4? karhua. Murtolahti on lähes saari ja pienet lammet ja 3 isompaa sisäjärveä tarjoaa monipuoliset kalastusmahdollisuudet.
Nykyään maitoa tuottaa ainoastaan 3 tilaa ja peltoviljelykin on keskittynyt muutamien viljelijöiden kesken. Metsä puolella omistajia on sitäkin enemmän.
On vielä mainittava että kylällä yksi on kirkollinen palvelu joka varmaan tuleekin säilymään nimittäin 100 vuotias hautausmaa ja siellä oleva lähes talkoovoimin rakennettu kappeli.

Haittapuolina voi mainita nykyliikenteen vaatiman ajoittain erittäin huonosti hoidetun tieverkon. Tienkäyttäjät maksavat tästä ennen aikaisena auton remonttina ja vaurioina.
Kun kylä on paljolti muuttunut ”nukkumalähiöksi” joten teiden kunto on keskeinen puheenaihe päivittäin.

Timo P.