<\/p>\n\n\n\n
Joskus tuhatviisisataa (ehk\u00e4) luvulla rantautui mies ja nousi maihin todeten \u201dei t\u00e4m\u00e4 murto\/murrokko ket\u00e4\u00e4n el\u00e4t\u00e4\u201d ja h\u00e4ipyi samantien. Kuitenkin johonkin muistiin j\u00e4i murto ja Juurusveden lahti. Lahdesta tuli siis Murtolahti. T\u00e4t\u00e4 tarinaa olen kuullut Murtolahti nimen synnyst\u00e4, liek\u00f6 nykypolvien keksim\u00e4\u00e4 vain muistitietona s\u00e4ilynytt\u00e4 j\u00e4\u00e4nee itse kunkin p\u00e4\u00e4tett\u00e4v\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n
Ensimm\u00e4iset tiedossa olevat asukaat olivat Sianjalkaisia, sitten tulivat H\u00e4m\u00e4l\u00e4iset, Pentik\u00e4iset, M\u00f6nkk\u00f6set. 1700 luvusta alkaen mies nimi\u00e4 olivat H\u00e4m\u00e4l\u00e4iset, Pekkariset, Iivanaiset, Lappalaiset, Parviaiset ja V\u00e4\u00e4n\u00e4set. Mets\u00e4stys ja kalastus olivat alunpit\u00e4en p\u00e4\u00e4elinkeinona, mutta kaskeamisen j\u00e4ljet n\u00e4kyv\u00e4t Murtolahden luonnossa. My\u00f6hemmin koneiden tullessa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n \u201dkivikoita\/murrokoita\u201d raivattiin koneille sopivampaan pelto k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. 1900 luvulla lypsylehmi\u00e4 oli l\u00e4hes joka talossa jos v\u00e4h\u00e4nkin oli peltoa. Oli my\u00f6s paikkoja jossa oli yksi lehm\u00e4 ja hein\u00e4t ja appeet ostettiin naapurilta. Pieks\u00e4nkoski oli 1900 luvun puoliv\u00e4lliin saakka todellinen liikekeskus. Pieks\u00e4nkoskella lienee ollut 4 kauppaa, mylly ja saha ja tietenkin my\u00f6s laivalaituri jota matka etel\u00e4vesille Kuopioon, sek\u00e4 muualle hoitui. Murtolahden puolella kauppoja pidettiin kotitaloissa. Mm. Ida Pekkarinen (os, Pasanen) piti sisariensa sivuliikett\u00e4 Murtolahdessa. Muuruveden osuuskauppa toimi ensimm\u00e4isen\u00e4 Leskel\u00e4n talossa my\u00f6hemmin omassa kiinteist\u00f6ss\u00e4\u00e4n joka on viel\u00e4kin olemassa ja tunnetaan nykyisin Sirkansalina. \u201dMurtolahden koulu p\u00e4\u00e4si alkamaan jo 1890 Mattilan talossa. Kaikkiaan koulu ehti olla vuokralaisena kolmessa eri paikassa ennen kuin oma koulurakennus saatiin rakennettua. Aluksi oli kiistaa, kovaakin, minne koulu rakennetaan. Lopulta p\u00e4\u00e4dyttiin tonttiin, jolla koulu nyt on. Koulun tontti lohkaistiin Leskel\u00e4n tilasta. Murtolahden nuorisoseura lienee kyl\u00e4n vanhimpia yhdistyksi\u00e4. My\u00f6s ty\u00f6v\u00e4enyhdistys perustettiin samoihin aikoihin. Molemmilla yhdistyksill\u00e4 oli my\u00f6s omat talot jotka nyt on purettu ja tontit myyty yksityisille. Myynnin syy lienee seurojen \u201dnukahtaminen\u201d aktiivien toimijoiden puutteessa. Murtolahden valopuolia on luonto, suuret mets\u00e4alueet jossa asuvat hirvet, runsas pienriista kanta ja t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ainakin 4? karhua. Murtolahti on l\u00e4hes saari ja pienet lammet ja 3 isompaa sis\u00e4j\u00e4rve\u00e4 tarjoaa monipuoliset kalastusmahdollisuudet. Timo P. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Katsaus Murtolahden kyl\u00e4n historiaan lyhyesti ja ylimalkaisesti. Joskus tuhatviisisataa (ehk\u00e4) luvulla rantautui mies ja nousi maihin todeten \u201dei t\u00e4m\u00e4 murto\/murrokko ket\u00e4\u00e4n el\u00e4t\u00e4\u201d ja h\u00e4ipyi samantien. Kuitenkin johonkin muistiin j\u00e4i murto ja Juurusveden lahti. Lahdesta tuli siis Murtolahti. T\u00e4t\u00e4 tarinaa olen … Lue loppuun
Ainakin jos katsotaan maan omistusta. Torppia<\/a> oli ainakin Lajun H\u00e4m\u00e4l\u00e4isill\u00e4 ja Pentik\u00e4isill\u00e4. Mit\u00e4 vaimopuolien nimi\u00e4 lie ollut, mutta vaimot otettiin tuossa vaiheessa yleens\u00e4 l\u00e4helt\u00e4 tai naapuri kylist\u00e4. Yksi mainittava sukunimi oli R\u00e4s\u00e4set. R\u00e4s\u00e4l\u00e4n tytt\u00e4ri\u00e4 naitiin useampaan taloon ja sukuun.<\/p>\n\n\n\nElinkeinot<\/h2>\n\n\n\n
Kauppa ja liikenne<\/strong><\/p>\n\n\n\n
Murtolahteen perustettiin my\u00f6s oma pankki Murtolahden Osuuskassa jonka ensimm\u00e4isen\u00e4 hoitajana oli Eemeli Pekkarinen ja se piti konttoria Vyyhtij\u00e4rven talossa.
T\u00e4m\u00e4n artikkelin kirjoittajan is\u00e4ll\u00e4 oli Murtolahden osuuskassan talletuskirja n:o 1.
My\u00f6hemmin Murtolahden pankki fuusioitui Muuruveden Osuuskassaan.
Murtolahdessa oli my\u00f6s Kuopion osuusmeijerin perustaja j\u00e4seni\u00e4. .Maito vietiin Kuopioon laivalla ja talvella hevosella j\u00e4\u00e4t\u00e4 pitkin Maljalahden l\u00e4hell\u00e4 sijaitsevaan meijeriin. Miten lie rospuutto aikana?.Siihen aikaan lehm\u00e4t olivat melkein ummessa ja ylim\u00e4\u00e4r\u00e4 maidosta oli helppo kirnuta voiksi joka oli helpompi s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 kuin pelkk\u00e4 maito. Vasta.1900 luvun alkupuolella kuorma-autojen k\u00e4ytt\u00f6 yleistyi tien tekokin autoille sopivaksi tuli ajankohtaiseksi.
<\/p>\n\n\n\nKoulut ja yhdistykset<\/h2>\n\n\n\n
Tihvonj\u00e4rven lapset olivat j\u00e4\u00e4neet vaikean koulumatkan p\u00e4\u00e4h\u00e4n ja koululaisia alkoi tulla yh\u00e4 lis\u00e4\u00e4. Tyytym\u00e4tt\u00f6myys olosuhteisiin kasvoi, ja niin kyl\u00e4ll\u00e4 alettiin vaatia Tihvolle omaa koulua. Pontta vaatimukselle antoi Murtolahden koulun alati kasvava oppilasm\u00e4\u00e4r\u00e4. Tihvon koulun perustava kokous oli 1919 Tihvonharjun talossa. Tihvonj\u00e4rvell\u00e4 alkoi opetus aluksi 1920 Lappalan pihan p\u00e4\u00e4rakennuksessa. Kouluntoiminta vuokrahuoneistossa ven\u00e4hti yhdeks\u00e4ksi vuodeksi.(Murtolahti 6.) Uusi upea koulu vihittiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 1898.\u201d
Laina Pertti Puustisen julkaisettomasta teoksesta: Murtolahden historiaa.<\/p>\n\n\n\n
Maamiesseura ja Maatalous naiset olivat my\u00f6s vanhimpien yhdistyksen joukossa.<\/p>\n\n\n\nNykytila<\/h2>\n\n\n\n
Nyky\u00e4\u00e4n maitoa tuottaa ainoastaan 3 tilaa ja peltoviljelykin on keskittynyt muutamien viljelij\u00f6iden kesken. Mets\u00e4 puolella omistajia on sit\u00e4kin enemm\u00e4n.
On viel\u00e4 mainittava ett\u00e4 kyl\u00e4ll\u00e4 yksi on kirkollinen palvelu joka varmaan tuleekin s\u00e4ilym\u00e4\u00e4n nimitt\u00e4in 100 vuotias hautausmaa ja siell\u00e4 oleva l\u00e4hes talkoovoimin rakennettu kappeli.
Haittapuolina voi mainita nykyliikenteen vaatiman ajoittain eritt\u00e4in huonosti hoidetun tieverkon. Tienk\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t maksavat t\u00e4st\u00e4 ennen aikaisena auton remonttina ja vaurioina.
Kun kyl\u00e4 on paljolti muuttunut \u201dnukkumal\u00e4hi\u00f6ksi\u201d joten teiden kunto on keskeinen puheenaihe p\u00e4ivitt\u00e4in.<\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n